Taitaa kevät olla tulossa, koska meikäläinen alkaa heräillä talvihorroksesta. Aloitettiin lauantaina Osmon kanssa tauon jälkeen taas agilityn harrastaminen. Olemme käyneet samalla hallilla talviaikaan myös toko-treeneissä ja täytyy myöntää, että lämmin halli vetää mukavasti puoleensa. Kyseessä on siis Hyvinkään koiraurheilukeskuksen halli ja heidän oma vakituinen valmennusryhmänsä. Pitkän tauon ja ohjaajan hitaan edistymisen vuoksi aloitettiin taas ihan alkeista eli muistellaan esteiden oikeaa suoritustapaa. Ohjaajana toimii Mimmi Räsänen, joka oli kiinnostunut Osmon sukujuurista (Kaisin tuttuja ilmeisesti).

Ryhmässämme on neljä koiraa, joista perrojen osuus on 50%. Halli on suhteellisen iso ja jaettu kahteen isoon kenttään. Viereisellä kentällä treenaavat pennut ja toisella me neljä koiraa, joten tunnelma on tosi rauhallinen. Tekee erittäin hyvää Osmolle oppia, ettei edes agility-treeneissä aina tarvi savun nousta korvista. Osmo olikin ihanan rento, eikä kuumunut turhaa. Minua ei siis purtu kertaakaan eikä vaatteitakaan revitty. Kaveri luuli ilmeisesti tulevansa/olevansa toko-treeneissä. Katsotaan miten ensi kerralla käy...

Teimme ohjaajan kanssa putkea ja keppejä. Odotellessani omaa vuoroamme tein myös pöytää, kontaktin alastuloja namialustalla ja paikalla oloa esteen takana. Putkella teimme sisäänmenoja erilaisista kulmista, myös täysin pimeää kulmaa, joka sujuikin varsin mallikkaasti. Teimme myös takaaleikkauksia, joissa ei myöskään ollut ongelmia. Kepeillä aloitettiin ihan uusi tyyli: käsiohjaus. Tämä tyyli tuntuu minusta paremmalta, koska kujakepeillä en oikein tiennyt, miten edetä harjoittelussa. Nyt voin pystyttää kepit kotipihalle ja treenata vaikka joka päivä.

Osmon lonkka- ja kyynärkuvat sekä kilpparitulokset ovat nyt saapuneet. Lonkat ovat B/B ja kyynäreet 0/0. Onneksi ovat terveen puolella kuitenkin, vaikka eivät parasta A-ryhmää olekaan. Eiköhän nuo minun käytössäni kestä loppuun asti. Myös kilpparit ovat kunnossa.